Tänään heitin luun ystävilleni. Käytin heitä armotta hyväkseni niin opiskelutehtävän suorittaakseni, mutta myös samalla arkisen ja mieltäni juuri tällä hetkellä vaivaavan asian selvittämiseksi. Oli ihanaa kokea facebookissa, miten monet lähtevät oikeasti ja ajatuksella vastaamaan aidosti esitetyn kysymyksen. Oman elämän päivityksiin harvemmin saa niin nopeasti ja monipuolisella sisällöllä höystettyjä vastauksia, kuin oikeaan ongelmaan.
Olen kokeillut nyt siis
crowdsourcingia, eli verkkosorsastusta. En ehkä puhtaimmillaan, mutta ulkoistin kuitenkin kysymykseni muille, ainakin hetkeksi. Päätöksen joudun tekemään itse. Mutta ystävieni kommentit kyllä auttavat tässä päätöksen teossa kovin. Yrityksetkin käyttävät jo tätä toimintoa. Uskon heidänkin lopulta miettivän mitä tuosta verkkosorsastuksen tuloksista käytetään ja mitä ei.
Tajuan nyt, että olen myös itse tullut verkkosorsastuksen kohteeksi. Osallistuin muutama viikko sitten kansainvälisen tapettiyrityksen kisaan voittaa lahjakortti heidän tuotteilleen lähettämällä kuva heidän tuotteestaan kotikäytössä. Facebook -ryhmään lähetetyistä kuvista raati (yritys varmaankin itse) valitsi kymmenen parasta. Ihme kyllä, päädyimme noiden valittujen joukkoon ja alkoi uusi kilapilu. Nyt
kymmenen kuvaa siirrettiin Pinterestiin ja siellä eniten tykkäyksiä ja pinnauksia saanut kuva päätyisi voittajaksi ja saisi suurimman lahjakortin yrityksen tuotteille.
Tätä kirjoittaessani kuvani on tullut kisassa toiseksi. En saa pääpalkintoa, mutta sain kokea sosiaalisen median kansainvälisen kilpailun huuman ja kutkutuksen. Sain kokea sen, miten ystäväni pinnasivat ja kannustivat minua, osallistuivat sorsamaisesti talkoisiin. Kiitos siitä heille kaikille! Uskonpa, että yritys tulee käyttämään näitä kuvia omina materiaaleinaan markkinoinnissa, koska kilpailun varjolla he saivat itselleen luvan ja käyttöoikeudet kuviin. Ovelaa eikö totta?
Jään tämän tehtävän jälkeen miettimään sitä, miten valtava hiljainen tieto ja taito lepää ympäri maailmaa. Jonkin verran jo hyödynnetty tietenkin, mutta en voi olla pohtimatta sitä, miten voisimme oppia hyödyntämään tätä tietoa ja taitoa paremmin vaikka työssämme?
